pitkästä aika. Tällä voidaan jo pikkuisen paremmin. Tuntuu että oon asettunut aloilleen ja enään pelkää koko ajan. Lääkitys on tehonnut jonkin verran jo. Masennuslääke vaihdettiin viime viikolla. Syömiset ovat sujuneet vaihtelevasti, vällillä saan syödyksi kaikki päivän ruuat. Toisina taas mennään nutricia korvauksilla. Olen nyt ollut tässä hoidossa 2,5kk. Aika on mennyt hitaasti. Tällä hetkellä iloa saan pikku muruista (siskoni lapset) ja nukkumisestä. Ahdistusta on jokapäivä ja välillä se nousee kaameeseen tilaan jolloin haluisin lähteä tai karata. Ahdistuksen kanssa yritän pärjätä.
Kaikki virheeni blogi kertoo elämästäni arjen ja sairauksien keskellä.